Esittely ja elinkeinot Vasankari on elinvoimainen pieni kylä Perämeren rannalla Kalajoen pohjoisosassa. Kyläkuvaan kuuluvat meren lisäksi hoidetut peltoaukeat ja laajat metsät. Sijainti valtatie 8:n varrella mahdollistaa joustavan kulkemisen niin Kalajoen keskustaan (noin 10 km) kuin muihinkin lähimpiin kaupunkeihin (Raaheen 50 km, Kokkolaan 80 km, Ouluun 110 km). Kylässä on noin 65 taloutta ja 180 asukasta (v. 2003), joista alle 18-vuotiaita noin neljäsosa. Ensimmäiset asukkaat Vasankariin ovat saapuneet jo 1500-luvulla. Vanhimmat tilat ovat Lanteri, Puskala, Vasankari, Juola ja Manninen. Vasankari kuului aluksi Pohjankylään, mutta erotettiin omaksi kyläksi 1870-luvulla. Vasankari-nimi johtunee aikoinaan Kalajoenkin eläimistöön kuuluneen peuran vasasta. Varhaisemman asutuksen muistomerkkinä ovat säilyneet Lanterin tuulimylly sekä Puskalan aitat. Idylliset kylätiet ja vanhat rakennukset kertovat myös menneistä ajoista.      Vasankarin perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljelys, karjanhoito ja kalastus. Maatalousyrittäjät ovat vähentyneet, mutta tilakoot suurenneet - viljelysmaat ovat muutamien isäntien viljeltävinä. Kalastuksessa on siirrytty troolikalastukseen ja ammattikalastajia on enää pari. Omatarvekalastusta harrastetaan silti yhä. Hylkeenpyynnissäkin käytiin ennen vanhaan, mutta ei enää. Turkistarhausta on Vasankarissa jonkin verran. Vasankarilaisesta turkistarhauksesta kertoo syksyllä 1999 ensi-iltansa saanut elokuva Sata sukupolvea. Pääosissa ovat vasankarilaiset Lasse Vasankari ja Matti ja Pentti Himanka perheineeen. Vasankarin yritykset ja yhdistykset: